Mäntlahti

Mäntlahti on Haminan itäisin rannikkokylä, jonka historia ulottuu ainakin 1400-luvulle. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1458, jolloin se kuului Vehkalahden pitäjään. 1500-luvulla Mäntlahti sijaitsi hallinnollisesti vaihdellen Vehkalahden ja Virolahden välillä.

Kylän asukkaat olivat perinteisesti maanviljelijöitä, kalastajia ja laivureita, jotka hyödynsivät Suomenlahden tarjoamia mahdollisuuksia. 1600-luvulla kylässä oli viisi tilaa: Ristola (myöhemmin Puustelli tai Hovi), Yrjönen, Mänttäri, Tolsa ja Sipilä. Tilojen isännät vaihtuivat usein, mutta kylän sijainti hyvien maa- ja meriyhteyksien varrella piti sen elinvoimaisena.

1700-luvulla Mäntlahden taloista muodostui kaksi herrasviljelystä, jotka myöhemmin yhdistettiin yhdeksi suurtilaksi. Kartanon päärakennus rakennettiin vuonna 1851 vanhan Ristolan talon tontille, kylän pääasutuksen ulkopuolelle.

Mäntlahden kautta kulki Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie, joka vaikutti kylän kehitykseen 1300-luvulta lähtien. Tämä historiallinen tie yhdisti kylän merkittäviin kauppareitteihin ja edisti sen kasvua.

Nykyään Mäntlahti on tunnettu aktiivisesta kylätoiminnastaan ja yhteisöllisyydestään. Vuonna 2021 kylä valittiin Kymenlaakson vuoden kyläksi, mikä heijastaa sen elinvoimaisuutta ja asukkaiden yhteishenkeä.

Mäntlahden historia on rikas ja monivaiheinen, ja sen perinteet elävät vahvasti nykypäivän kyläyhteisössä.