Mäntlahden kyläkirja
Toimituskunta (+ vastuualueet)
Matti Seppälä pj. p. 050-5761257 matti.seppala@hel.fi,
(seuratoiminta, sivistystyö)Jouko Sahala (elinkeinot)
Pertti Seppälä
Ilpo Tiilikka (valokuvat, kartat)
Mäntlahden kyläkirjaprojekti
Mäntlahdella on rikas ja monivaiheinen historia Museontien varrella. Vanha tie on tuonut alueelle niin matkalaisia kuin sotilaita — muun muassa vuonna 1742, jolloin ns. Mäntlahden murroksen myötä Vanha Suomi liitettiin Venäjään. Myös lähisaaristolla ja rannikkoväylällä on ollut tärkeä rooli Mäntlahden historiassa.
Mäntlahden vaiheita ovat aiemmin tallentaneet Erkki Ala-Könni 1960-luvulla ja Pekka Virolainen 1980-luvulla. Lisäksi kylähistoriaa on esitelty kylälehdissä Rannanpojat raikaa ja Rannantaikaa, ja kansakoulusta on julkaistu muistelmateos. Kattavaa historiateosta Mäntlahdesta ei kuitenkaan vielä ole.
Vuonna 2009 perustettiin kyläkirjan toimituskunta, joka on kokoontunut muutaman kerran vuodessa edistämään hanketta.
Kyläkirjaprojektin tilanne
Kirjaa työstetään pienessä työryhmässä, ja aineistoa on kertynyt jo runsaasti, mukaan lukien noin 80 haastattelua. Erityisesti kaivataan muistoja 1960-luvulta sekä varhaisemmista vuosikymmenistä, kuten 1910–1920-luvuilta ja toisen maailmansodan ajalta.
Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat Reiviikin varuskunnan toiminta vuosina 1940–1946 (mm. JR 4, Koulutuskeskus 17/13 krh-komppania ja JR 9/krh-komppania) sekä sotilasasutus Aliupseeri- ja Upseerikylissä vuosina 1941–1965.
Kutsumme mukaan
Kyläkirjaprojekti on paitsi historian tallentamista myös kyläyhteisön tutkimista. Haastatteluissa on noussut esiin monenlaisia näkökulmia: joku on käynyt koulua Mäntlahdessa, toinen veneillyt Kylänrannassa, kolmas tanssinut lavalla tai viettänyt kesiä saaristossa. Jokainen muisto on arvokas osa kokonaisuutta.
Hyvä entinen tai nykyinen mäntlahtelainen, kesäasukas, saarelainen tai naapuri — jaa kanssamme tietosi ja muistosi Mäntlahdesta. Mikään tieto ei ole liian pieni, sillä kylän historia on kuin palapeli, josta yhä puuttuu monia tärkeitä palasia.