Muistomerkit
Talvisodan kenttäsairaalan muistomerkki
Kenttäsairaala toimi Mäntlahdessa 17.3.1940–18.12.1940.
Lokakuussa 1939 Helsingissä perustettu 4. divisioonan kenttäsairaala toimi talvisodassa Johanneksen pitäjässä, jossa myös kenttäsairaalaa pommitettiin. Talvisodan jälkeen kenttäsairaala siirrettiin Mäntlahteen sodanakjan varustuksessa. Mäntlahdessa kenttäsairaala tukeutui taloihin ja oli tiiviissä yhteydessä kyläläisiin.
Ilpo Tiilikan video muistomerkin paljastustilaisuudesta 7.9.2024
Mäntlahden murros
Hattujen sodan 1741 – 43 muistomerkki Syvänsillanmäellä.
Mäntlahden Murroksen muistolaatta julkaistiin 2.7.2017 Syvänsillanmäellä. Tilaisuus alkoi tykinlaukauksissa, joista huolehti Asekerhon 93 tykkiryhmä. Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Titta Erkkilä ja Virolahden kunnanhallituksen jäsen Seppo Pirttimäki paljastivat muistomerkin, jonka oli suunnitellut Pekka Tsernojev. Tilaisuutta kunnioittivat myös Ruk:n johtaja eversti Jouko Rauhala, Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén ja suuri yleisö.
Mäntlahden Murroksen muistomerkin julkistamistilaisuus jatkui Toivolassa juhlakahvilla ja Pentti Järviön esitelmällä Mäntlahden Muorroksen vaiheista vuonna 1742.
Mäntlahden Murroksen pettäminen ilman taisteluita juhannuksena 1742 on ollut synkin luku Ruotsi-Suomi sotahistoriassa. Vuosina 1741 - 42 käyty, Ruotsin ja Venäjän välinen, Hattujen sota oli Ruotsille turmiollinen. Ruotsin aloittamassa sodassa Ruotsi varusti Haminaan, Mäntlahden kylän itäpuolelle 2000 sotilaan puolustuslinnoitteen, Mäntlahden murroksen. Juhannuksena 1942 Venäjän joukkojen hyökätessä Mäntlahden murrokseen, oli sitä suojaavat, Ruotsin armeijan joukot paenneet Haminaan. Venäjän armeijan joukkojen saapuessa Haminaan, olivat perääntyneet ruotsalaiset polttaneet kaupungin. Venäjän armeija ajoi ruotsalaisia takaa aina Helsinkiin asti, jossa nämä antautuivat. Turun rauhassa 1743 Kaakkois-Suomi Ahvenkoskelle asti liitettiin Venäjään ja Kaakkois-Suomesta syntyi ns. Vanha Suomi ja Ruotsin kuningas perusti 1745 Degerbyn kylään, nykyiseen Loviisaan tapulikaupungin.
Mäntlahden Renkaat
Reiviikin varuskunnan muistomerkki 1990
Mäntlahden Reiviikintien tienhaarassa oleva Mäntlahden renkaan muistomerkki on Mäntlahden krh-aseveljien vuonna 1990 pystyttämä. Mäntlahden khr-aseveljet olivat Reiviikin parakkivaruskunnan viimeinen joukko-osasto. Erik Sandbergin mukaan (haastateltu keväällä 2010) Krh-aseveljet olivat asevelvollisia, jotka astuivat riviin 13.10.1943 Hyrylässä ja jotka liittyivät jatkosotaan aivan sodan loppuvaiheessa. Sodan päätyttyä krh-aseveljet irrottautuivat linjasta ja luovuttivat rajan venäläisille . Marraskuussa 1944 saapuivat krh-aseveljet Reiviikkiin suorittamaan kesken jäänyttä asevelvollisuutta. Joukko-osasto kotiutettiin loppuvuodesta 1945.
Mäntlahden parakkivaruskunnan Upseeri- ja aliupseerikylän muistomerkki
Mäntlahden parakkivaruskunnan Upseeri- ja aliupseerikylän muistomerkin paljastustilaisuus la 28.5.2022. Muistomerkkihanke toteutettiin yhdessä Mäntlahden kylän, Upseerikylän ent. asukkaiden, Maasotakoulun ja Haminan kaupungin yhteistoimin.
Tilaisuuden juhlapuheen piti prikaatinkenraali evp Lauri Kiianlinna ja maasotakoulun tervehdyksen toi RUK:n johtaja eversti Vesa Helminen. Tilaisuuden musiikista vastasi Rakuuna soittokunta ja Haminan sotilaskotiyhdistys tarjosi munkkikahvit. RUK:n oppilaat muodostivat kunniavartion ja tilaisuudessa oli paikallisten maanpuolustusjärjestöjen lippulinna. JR 4 perinneyhdistyksen seppele laskettiin muistomerkille.
Muistomerkin paljastustilaisuutta edelsi Pentti Järviön esitelmä Mäntlahden hovissa.